Tanssin juhla

Toukokuussa Aleksanterin teatterissa vietetään kuusi iltaa tanssija Alpo Aaltokosken 30-vuotista taiteilijauraa juhlien. Iltojen aikana nähdään Aaltokosken uusi Navigaatio-soolo ja vaihtuvia vierailevia esiintyjiä, niin tanssijoita kuin muusikoitakin.

– Mikäs sen parempaa, kuin juhlia työn parissa, Aaltokoski itse kommentoi.

Nyt, reilu kuukausi ennen esityksiä, Aaltokoski rakentaa ja harjoittelee toukokuun Navigaatio-teosta tiiviissä yhteystyössä muusikoiden kanssa.

– Musiikki kuten tanssikin navigoi, tapailee eri tyylejä. Esitys ei ole omakuva, mutta jotta voi navigoida, pitää olla kiintopisteitä, Aaltokoski kertoo. Nämä kiintopisteet löytyvät vuosien varrelta, vanhoista teoksista ylijääneistä osista, ajatuksista jotka ovat jääneet mieleen pyörimään, mutta joille ei aiemmin ole löytynyt sopivaa toteutustapaa.

Esitys onkin kokoelma erilaisia tyylejä, ja joukosta erottuu muun muassa jo Aaltokosken ensimmäisessä soolossa, De una Semillassa, näkynyt latinalaisamerikkalainen vaikutus.

– Olin miettinyt soolon tekemistä jo aiemmin, tuntui että siihen olisi materiaalia. Juhlavuosi sopi tähän hyvin, mutta ei ollut mikään lähtökohta, että tämä on juhlaesitys.

aaltokoski_navigaatio

Kun Aaltokoski alkoi työstää esitystä, hänen mieleensä palautui tunnelmia ensimmäisen soolon tekemisestä.

– Siitähän on aika kauan aikaa, 20 vuotta. Aloin miettiä, mitä kaikkea elämässä onkaan tapahtunut.

Vaikka Navigaatio on soolo, Aaltokoskesta se tuntuu kuitenkin yhteistyöprojektilta. Mukana ovat tiiviisti paitsi muusikot, myös lavastaja ja puvustaja. Samalla esityksessä kulkevat lukuisat kokemukset menneiltä vuosilta.

– Liikkeet liittyvät erilaisiin teemoihin, ihmisiin ja tapahtumiin. Tiedän, että yleisössäkin on paljon yhteistyökumppaneita ja ihmisiä, jotka ovat seuranneet työtäni pitkään. En minä tätä yksin ole tehnyt.

Usko omaan alaan säilyy

Aaltokoski on uransa aikana ehtinyt tehdä yli 50 koreografiaa ja esiintynyt lähes 30 maassa. 30-vuotistaiteilijajuhla ei ole tanssijalle mikään itsestäänselvyys.

– Aika vähän on 58-vuotiaita tanssijoita, jotka ovat yhä aktiivisia, Aaltokoski myöntää. Hänestä olisi kuitenkin sekä tanssitaiteen kehityksen, että esitysten monipuolisuuden takia tärkeää, että myös vanhempia tanssijoita olisi.

– Vanhemmat tanssijat voisivat tuoda esityksiin erilaisia teemoja.

Taiteilijajuhla on vielä edessä, mutta samalla Aaltokoski suunnittelee ja työstää jo lukuisia muita projekteja. Työn alla on muun muassa Together teoksen teemoja jatkavat Veljet-työnimellä työstettävä teos. Myös yhteys latinalaiseen Amerikkaan on säilynyt, ja suunnitteilla on esityksiä ja yhteistyötä muun muassa Nicaraguassa ja Boliviassa.

aaltokoski

Aaltokosken usko omaan alaan ja työhön on edelleen vahva.

– Teatterikorkeakoulussa opiskellessani harkitsin lopettamista. Olin liian tunnollinen, väsyin ja tajusin opiskelleeni väärin. Se oli minun kriisini, sen jälkeen olen uskonut tekemiseeni.

 

Kuvat: Jani Laukkanen, Stefan Bremer

Lisätietoa esityksistä täällä.

Alpo Aaltokoski sai vuonna 2016 Suomen Kulttuurirahaston apurahan taiteellisen ja pedagogiseen työskentelyyn.
, Jenni Heikkinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *