Koulun juhlat voivat opettaa paljon

Toukokuussa kouluissa valmistaudutaan kevätjuhliin. Valmisteluun kannattaisi ottaa mukaan koko koulu, sanoo yläkoulujen juhlista ja muista yhteisistä tapahtumista väitöskirjaa tekevä Pia-Maria Niemi.

– Jos koulun henki on hyvä, se näkyy juhlissa ja toisaalta juhlat ovat tärkeässä osassa yhteishengen luomisessa.

Erilaiset tapahtumat ovat myös tilaisuus opetella taitoja. Juhlien järjestely ja niissä esiintyminen opettavat esimerkiksi yhdessä toimimista, pitkäjänteisyyttä, kärsivällisyyttä, neuvottelutaitoja, rohkeutta ja esiintymistaitoja. Lisäksi niistä voi saada onnistumisen kokemuksia, kun ylittää itsensä.

Kenen vastuulla juhlat ovat?

Jos juhlien järjestelyissä huomioidaan koko kouluyhteisö, vaikkapa keräämällä ideoita laajasti oppilaskunnalta tai mahdollistamalla yleisön osallistuminen esityksiin, on lopputuloskin usein parempi, Niemi sanoo. Silloin juhlista tulee enemmän koko koulun tapahtuma.

Ongelmakohtia ovat Niemen mukaan se, että yläkoulun juhlien järjestäminen jää helposti muutaman opettajan vastuulle ja että aineenopettajille voi tulla yllätyksenä se, että opettajan työhön voi kuulua myös yhteisten tilaisuuksien järjestämistä. Niemen mielestä yhteisten tapahtumien merkityksestä olisikin syytä puhua enemmän opettajankoulutuksessa.

Niemi tarkastelee tutkimuksessaan sekä koulun perinteisiä juhlia kuin uudenlaisia tapahtumiakin, esimerkiksi halloween- ja ystävänpäivän juhlia.
– Erityisesti uudemmat juhlat ovat usein hyvin pitkälti oppilaiden ideoista lähtöisin ja oppilaat ovat niiden järjestelyissä aktiivisia.

niemi

Suvivirsi on vain pieni osa juhlaa

Niemen tutkimuksessa opettajat korostivat juhlien merkitystä koulun ja suomalaisuuden tunnusmerkkien ylläpitäjänä. Heistä juhlat kuten itsenäisyyspäivä ovat tärkeitä traditioita. Oppilaiden ajatuksissa taas korostuu juhlien merkitys tapahtumina, jotka tuovat vaihtelua koulun arkeen ja lisäävät motivaatiota ja viihtyvyyttä.

Varsinkin oppilaiden suhtautuminen traditioihin on joustavaa. Se näkyy esimerkiksi kun puhutaan Suvivirrestä, joka usein nousee aiheeksi kevätjuhlista kirjoitettaessa.
– Tekemissäni opettajien ja oppilaiden haastatteluissa Suvivirsi ei ole ollut samanlainen ongelmakysymys kuin lehdistössä vaan siihen on suhtauduttu ensisijaisesti positiivisena perinteenä. Ymmärrystä on myös löydetty sille, että joku voi kokea sen ongelmallisena, Niemi kertoo.

Tapahtumat ovat oppilaille tärkeitä ja Niemi toivoo opettajien tiedostavan sen.
– Moni muistaa vuosienkin päästä millaista oli esiintyä juhlassa tai seurata jotain esitystä.

Onnistuminen ei kuitenkaan välttämättä vaadi ihmeitä.
– Pitkälle päästään jo sillä, että kiinnitetään huomiota siihen millaisia juhlia järjestetään ja miten niitä järjestetään, Niemi sanoo.

Kuva: Harri Tahvanainen

Suomen Kulttuurirahasto myönsi vuosijuhlassaan 27.2.2015 teologian maisteri Pia-Maria Niemelle apurahan yläkoulun juhlia ja muita yhteisiä tapahtumia yhteisöllisyyden ja aktiivisen kansalaisuuden näkökulmista tutkivan väitöskirjatyön viimeistelyyn.
, Jenni Heikkinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *