Kisastudion me ja muut

– Kansallista identiteettiä ei rakenneta vain poliittisessa puheessa, vaan esimerkiksi urheiluselostuksissa ja -uutisissa. Niissä toistetaan stereotypioita ja myyttejä suomalaisuudesta, tutkija Elina Salomaa sanoo.
Siksi Salomaan tutkimusaiheena onkin, millaisia kuvia ’meistä’ ja ’muista’ syntyy Ylen jalkapallon MM-kisojen kisastudiossa toimittajien ja studiovieraiden keskustelun sekä yleisön lähettämien twiittien kautta.

Kisastudion ja twiittien muodostamaa kokonaisuutta tutkiessaan Salomaa perehtyy aiheeseen, josta ei vielä muuta tutkimusta löydy.
– Televisiosta twiittausta on tutkittu, mutta minulla aiheena on televisiossa twiittaaminen, Salomaa määrittelee.

twitter1

 

– Enää ei vain katsota televisiota, vaan käydään keskustelua sosiaalisen median ja kisastudion kanssa. Katsojat eivät ole passiivisia.

Tällaista television ja sosiaalisen median yhteensulautumaa kutsutaan sosiaaliseksi televisioksi. Ilmiötä kuvaa myös englanninkielinen käsite second screen, eli toinen näyttö, joka on jatkuvasti läsnä television ohella.

Kurinalaiset saksalaiset ja muita kliseitä

Yleensä urheilukisojen aikaan sekä studiossa että katsomoissa pidetään peukkuja suomalaisille ja me-hengen luominenkin on melko yksinkertaista. Jalkapallon MM-kisoissa Suomi ei kuitenkaan ollut mukana, joten tarjolla ei ollut valmista valmista me ja muut -asetelmaa.
– Haluankin tutkia, miten suomalaiset identifioituvat muihin kansoihin tai miten Suomi tuodaan mukaan keskusteluun. Vai syntyykö joku muu ”me”, kuten vaikka ”me Saksan kannattajat”, Salomaa selittää.

twitter2

 

Tutkimus on vasta alussa, mutta jo pikaisella studiolähetysten tutkimisella Salomaa huomasi twiiteissä toistuvia aihepiirejä.
– Paljon on tietenkin pelitilanteiden kommentointia. Lisäksi on sanaleikkejä pelaajien ja joukkueiden nimistä, stereotypioita joukkueista ja twiittejä siitä, miten myöhään yöllä Suomen aikaa pelattujen pelien katsomisen sai sovitettua muuhun elämään.

Stereotypiat joukkueista ovat näkyvintä kansallisten identiteettien ja kategorioiden rakentamista.
– Kommentit olivat sellaisia, että ”saksalaiset ovat kurinalaisia” – ja afrikkalaiset joukkueet taas sitten eivät.
Vastaavat stereotypisoinnit toistuivat Salomaan mukaan esimerkiksi ennen peliä esitettävissä joukkueiden esittelyissä, ja niitä korostivat muun muassa musiikkivalinnat.

– Seuraavaksi alan purkaa, millä muilla tavoin pelaajia ja joukkueita kategorisoidaan.

KUVAT: Harri Tahvanainen

Kuvauspaikka Suomen Urheilumuseo.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi 27.2.2015 filosofian maisteri Elina Salomaalle apurahan Twitterin ja television kisastudion välistä vuorovaikutusta käsittelevään väitöskirjatutkimukseen.
, Jenni Heikkinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *