Huijatut pölyttäjät ja robottikukat

Medetön kukka houkuttelee pölyttämään itsensä, vaikkei pölyttäjä saa hyötyä vierailustaan. Pölyttäjä tulee siis huijatuksi. Vähitellen pölyttäjät oppivat välttämään näitä huijarikukkia, eli medettömät kukat eivät pölyty yhtä tehokkaasti kuin medelliset.

Miksi kukan siis kannattaa olla medetön? Tutkijat eivät ole vielä pääseet asiasta yksimielisyyteen, ja nyt pölyttäjien huijausta tutkii Juho Lämsä Oulun yliopiston biologian laitoksella.

Lämsä itse pitää todennäköisimpänä syynä sitä, että medettömyys parantaa kasvien ristipölytystä:

– Jos kimalainen saa ruokaa jokaisesta kukasta, se lentää kukasta seuraavaan ja näin vierekkäiset kukat, käytännössä lähisukulaiset, lisääntyvät keskenään. Kun pölyttäjä ei saa mettä, se lentää kauemmas. Kukkien kannalta on parempi, että ristipölytys tapahtuu kaukaisemman yksilön kanssa, Lämsä selittää. Medettömyys voi siis auttaa kukkia tuottamaan geneettisesti korkealaatuisempia jälkeläisiä, vaikka siemeniä syntyykin vähemmän kuin medellisillä kasveilla.

polyttaja01

Pölyttäjien vähenemisestä on viime aikoina puhuttu paljon. Lämsän mukaan medettömät kasvit ovat kuitenkin niin harvinaisia, etteivät ne ole uhka pölyttäjille.

– Lopulta pölyttäjät oppivat välttämään niitä. Siksi medettömät kasvit ovatkin tuomittuja harvinaisuuteen.

Robottikukat apuun

Lämsä päätti testata hypoteesiaan laboratoriossa.

– Rakensin lentohäkin ja tein ensin hyvin kömpelöitä keinokukkia. Minulta meni kuitenkin hermot  kun koko ajan piti täyttää ”kukkia” sokeriliemellä ja mietin, että ne pitää saada jotenkin automatisoitua.

Tutkija ja hänen opiskelukaverinsa, biologi ja insinööri Erno Kuusela, päätyivätkin rakentamaan robottikukkajärjestelmän. Järjestelmä rekisteröi kimalaisten vierailut kukissa ja tallentaa tiedon niiden lentoradoista.

polyttaja03b
Lämsä testasi, miten kasvien sijoittuminen luonnossa vaikuttaa medettömien kukkien menestymiseen. Siksi robottikukat aseteltiin joko tasaisesti pitkin lentohäkkiä tai pieniksi laikuiksi, ja kimalaiset päästettiin lentämään häkkiin yksi kerrallaan.

Näyttää siltä, että medettömyys kannattaa, jos kasvit kasvavat toisistaan erillisissä laikuissa.

– Jos kasvit kasvavat laikuissa pienen matkan päässä toisistaan, niiden kannattaa huijata pölyttäjiä. Mutta jos kasvi kasvaa tasaisesti kuten vaikka mustikka kankaalla, sen kannattaa palkita pölyttäjät medellä.

polyttajat
Harvinaiselle, laikuissa kasvavalle kasville medettömyys ja huijaaminen voikin olla kannattava strategia, Lämsä arvelee.

Sittemmin Lämsä on tutkinut muun muassa kannattaako medettömien kasvien matkia medellisiä, eli koettaa muistuttaa niitä ulkoisesti. Hän on myös tutkinut, miten imidaklopridi-hyönteismyrkyt vaikuttavat kimalaisten käyttäytymiseen ravinnonhaussa. Näiden kokeiden tulokset ovat vielä analysoimatta.

Kuvat: Harri Tahvanainen

Kuva laboratoriosta: Lassi Kalleinen

Juho Lämsä sai vuonna 2015 Suomen Kulttuurirahaston työskentelyapurahan pölyttäjien huijauksen evoluutioekologiaa käsittelevään väitöskirjatyöhön.
, Jenni Heikkinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *