Hobitit ja yleisö ympäri maailman

36 000 vastaajaa 46 eri maasta vastasi kyselyyn Hobitti-fantasiaelokuvatrilogiasta. He kertoivat, mitä pitivät elokuvasta, ovatko J. R. R. Tolkienin tarinoiden faneja, mikä tarinoiden merkitys on heille ja miten se näkyy heidän arjessaan. Aberystwythin yliopiston professori Martin Barkerin käynnistämästä hankkeesta koostui ainutlaatuisen suuri vastaanottotutkimus, jonka parissa tutkijat nyt työskentelevät ympäri maailmaa. Suomen tutkijaryhmän hanketta johtaa Irma Hirsjärvi Jyväskylän yliopiston Nykykulttuurin tutkimuskeskuksesta.

– Tolkien ja hänen teoksensa ovat tunnettuja ympäri maailman ja ovat olleet jo vuosia. Laaja, globaali yleisö teki Hobitista sopivan kansainvälisen tutkimuksen aiheen, Hirsjärvi sanoo. Suomalaiset tutkijat käyvät läpi vastausten Suomen aineiston ja tarkastelevat muun muassa mitä fantasia merkitsee sen käyttäjille ja kuinka vastaajat käyttävät fantasiafiktiota osana arkeaan sekä millaisia fani-ilmiöitä nousee esiin.

– On kiinnostavaa nähdä, miten Hobittia on katsottu, millaisia odotuksia sitä kohtaan on ollut. Elokuvan kautta päästään tarkastelemaan myös kulttuurisia eroja vastaanotossa, ikäryhmien eroja, sukupuolten eroja, fanien eroa valtavirran katsojiin – erilaisia yleisöjä eri puolilla maailmaa suhteessa samaan kulttuurituotteeseen.

– Tässä on aikamoiset mahdollisuudet valita aineistoja, maita, kielialueita ja kysymyslomakkeesta eri kysymyksiä ja painopisteitä.

hobitti1

Suomi ja muu maailma

Koko kyselylomakkeen koonti, kääntäminen ja testaus tehtiin tutkijoiden vapaaehtoisvoimin. Kysely päättyi viime keväänä ja kesän aikana tilastollinen osuus käytiin läpi. Koko aineisto on ollut tutkijoiden käytössä syksystä lähtien. Suomessa ensimmäisiä, alustavia tuloksia on tarkoitus julkaista kesäkuussa Kulttuurintutkimuksen päivillä ja fantasia- ja scifiharrastajien tapahtumassa Finnconissa.

Koska kysymykset olivat aivan samat kaikille, aineisto mahdollistaa vertailevan tutkimuksen. Tutkijoilla ympäri maailman on käytössään sama aineisto ja he pääsevät myös hyödyntämään toistensa tuloksia. Hirsjärvi odottaa innostuneena vertailua esimerkiksi Latinalaiseen Amerikkaan ja Kiinaan.

-Suomessa meillä on ihan erityinen fantasiaharrastajien verkosto kun vertaa vaikka muihin Pohjoismaihin. Meillä on ollut pitkään fantasia- ja scifiharrastajien  yhteisiä tapahtumia, Finnconeja, ja organisoitua yhdistystoimintaa. Oletan, että tämä tulee jotenkin näkymään aineistossa.  Siellä näkynee myös muun muassa suomalaisen lukemisen taso.

Fantasia on monelle fanille tärkeä osa elämää ja poikkeaa siinä monesta muusta genrestä. Hirsjärvi odottaakin kiinnostuksella, miten selvästi fanit ja muu yleisö erottuvat tutkimusaineistossa toisistaan.

– Fantasia näyttää antavan faneille paljon, se tuo elämään nautintoa ja älyllistä kutkutusta. Alustavien tulosten mukaan Hobitti-trilogian epäonnistuneisuuskin oltiin valmiita antamaan anteeksi, sillä faneille oli tärkeää päästä takaisin Tolkienin luomaan maailmaan vielä hetkeksi.

Kuvat: Jasmin Syrjälä

Suomen Kulttuurirahasto myönsi vuonna 2016 Irma Hirsjärvelle ja työryhmälle apurahan fantasian merkityksiä Suomessa käsittelevään tutkimukseen. Tutkimus on osa The World Hobbit Projectia.
, Jenni Heikkinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *