Säätiösetä menee metsään

Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston vuoden 2018 apurahojen haku on alkanut!

Keskusrahasto jakaa apurahoja 26 miljoonaa euroa eli miljoonan edellisvuotta enemmän.

Kulttuurirahastolla on nimikkorahastoja, joiden ansiosta maa- ja metsätaloudelle tarkoitettuja varoja on suhteellisen runsaasti. Lokakuun 2017 haussa Kulttuurirahasto myöntää noin miljoonan euron lisärahoituksen tutkimuksiin, jotka koskevat kestävää, biologisia vuorovaikutuksia hyödyntävää maataloutta. Lisärahoituksella tuetaan kolmesta viiteen tutkimushanketta, joiden tavoitteena on joko uuden tutkimustiedon tuottaminen tai olemassa olevan tiedon soveltaminen käytäntöön.

Uudessa videoblogissaan Säätiösetä perehdyttää meitä nimikkorahastojen maailmaan.

Lisätietoja haettavista apurahoista sekä hakuohjeet  www.skr.fi/apurahat. Hakuaika kestää 31.10. klo 16.00 asti, ja tapahtuu entiseen tapaan Apurahanhakijan verkkopalvelussa osoitteessa www.skr.fi/haku.

 

, Jenni Hietala.

Miten muotokuva syntyy

Kulttuurirahasto on perinteisesti teettänyt maalauksen hallituksensa puheenjohtajasta. Kevättalvella 2017 maalattavaksi asettautui professori Pirjo Ståhle. Hän valitsi muotokuvansa maalaajaksi Olga Malytchevan.

Katso videolta, miten muotokuva syntyy. Video on tekstitetty, joten sen voi katsoa ilman ääntä. Jos tekstitys ei näy videolla automaattisesti, sen voi ottaa käyttöön videon alla olevista asetuksista.

Ståhle kertoi ihastuneensa Malytchevan maalausten tyyliin. Hän suhtautui koko maalausprosessiin innostuneesti.

– Tämä on mielenkiintoinen kokemus. On upeaa nähdä
taiteilija työssään ja saada tutustua häneen, kertoo Ståhle.

Malytchevalle muotokuvan teossa on tärkeää tutustua maalattavaan titteleiden ja saavutusten takana.

– Maalauksen ei kuulu olla kuin valokuva, vaan jotain muuta. Hyvässä muotokuvassa tavoitetaan jotain oleellista ihmisen persoonasta.

Kulttuurirahasto on tukenut muotokuvamaalausta myös muun muassa järjestämällä muotokuvamaalauksen kursseja.
Vuosina 2007–2011 eri puolilla Suomea järjestetyillä kursseilla haluttiin innostaa ammattitaiteilijoita tutkimaan muotokuvamaalauksen perinnettä ja kehittämään sitä nykytaiteen kentässä. Historiansa aikana Kulttuurirahasto on rahoittanut myös lukuisia muita maalauskursseja ja kuvataiteilijoille suunnattuja koulutuksia.

Teksti ja video:
Jenni Heikkinen

Kuvat:
Heikki Tuuli

, Jenni Hietala.

Maakuntarahastojen apurahat haettavina 10.1.-10.2.2016

Suomen Kulttuurirahaston 17 maakuntarahaston apurahojen haku alkaa 10.1.2016. Maakuntarahastot tukevat oman maakuntansa alueella tehtävää kulttuurityötä jakamalla apurahoja ja palkintoja. Vuonna 2016 maakunnat jakavat apurahoja yhteensä 11,5 miljoonan arvosta.

Videobloginsa Kouvola-jaksossa Säätiösetä kertoo maakuntarahastoista ja niiden toiminnasta:

Lisää tietoa maakuntarahastojen apurahahausta löytyy Kulttuurirahaston nettisivuilta.

Lisätietoa maakuntarahastoista: www.skr.fi/mkr

Suomen Kulttuurirahastolla on valtakunnallisesti toimivan keskusrahaston lisäksi 17 maakuntarahastoa, jotka toteuttavat omilla alueillaan rahaston sääntömääräistä tehtävää. Maakuntarahastojen tarkoituksena on maakunnan kulttuurin vaaliminen ja kehittäminen. Ne tukevat ja edistävät tiede-, taide- ja muuta kulttuurityötä jakamalla vuosittain apurahoja ja palkintoja. Lisäksi ne voivat järjestää omaa kulttuuritoimintaa ja käynnistää erilaisia kulttuurihankkeita.
, Jenni Heikkinen.

Pre Helsinki esittelee suomalaisen suunnittelun parhaimmistoa

Pre Helsinki -muotiviikko esittelee ja tukee kovassa nosteessa olevaa suomaista muotia. Toukokuisin Helsingissä järjestettävä tapahtuma kokoaa yhteen muotinäytöksiä, seminaareja, näyttelyitä ja työpajoja. Lisäksi avataan pop-up kauppa, joka myy suomalaisten suunnittelijoiden tuotteita, mallikappaleita ja uniikkitöitä, joita ei normaalisti Suomesta saa.

Pre Helsinkiin on kuratoitu mukaan joukko suomalaisen muodin kärkinimiä. Mukava ovat suunnittelijat Elina Määttänen, Sasu Kauppi, Satu Maaranen (kuvassa) ja Laura Juslin sekä brändit Samuji, R/H sekä ensæmble.

– Suomalainen suunnittelu eroaa muusta pohjoismaisesta suunnittelusta taiteellisuudellaan. Pre Helsinki liikkuukin muodin ja taiteen välimaastossa ja pyrkii herättämään keskustelua, kertoo tapahtuman perustaja Martta Louekari.

Pre Helsinki -tapahtumaan kutsutaan yli 50 kansainvälistä vierasta. Suomalaisiin suunnittelijoihin tutustuvat muun muassa kansainvälisen muotilehdistön kuten Voguen ja i-D:n toimittajat.

Maailman katseet ovat kääntyneet Suomeen muun muassa ranskassa järjestettävän nuorten suunnittelijoiden Hyeres-kilpailun takia. Jo kolme vuotta finaalissa on ollut mukana suomalaisia suunnittelijoita. Kaksi vuotta sitten Satu Maaranen voitti kilpailun pääpalkinnon.

– Menestyksen kautta kansainväliselle muodin etujoukolle on tieto, että suomalainen suunnittelu on äärettömän korkeatasoista, jopa maailman parasta”, kertoo Louekari.

Suomessa järjestettävän tapahtuman lisäksi Pre Helsinki pyrkii rakentamaan verkostoja ja luomaan suunnittelijoille liiketoimintamahdollisuuksia. Pre Helsinki tuottaa hankkeita muun muassa Pariisin muotiviikolle sekä Kiinaan ja Hong Kongiin.

Pre Helsinki 20.–24.5.2015
www.prehelsinki.com

Video: Verna Kovanen ja Ida Kukkapuro
Videon kuvituskuva: Inka Pohjonen ja ensæmble

Teksti: Ida Kukkapuro

Suomen Kulttuurirahasto myönsi vuosijuhlassaan 27.2.2015 Pre Helsinki osuuskunnalle apurahan suomalaista muotia ja muotoilua esittelevän tapahtuman järjestämiseen.
, Jenni Heikkinen.

Tehokkaampien aurinkokennojen resepti

Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Hannu Laine kehittää tutkimusryhmässään reseptejä aurinkokennojen piikiekoille.
– Energiantuotanto on yksi ihmiskunnan keskeisimmistä ongelmista ja sen takia olen päätynyt tekemään väitöskirjaani aurinkokennoista, Laine kertoo.
Jokainen aurinkopaneeli koostuu useasta aurinkokennosta, jotka valmistetaan tyypillisimmin piistä. Pii, maankuoren toisiksi yleisin alkuaine, pystyy muuttamaan valon sähköksi.

Tutkimusryhmä, johon Laine kuuluu, tutkii piistä löytyviä epäpuhtausatomeja. Ne voivat estää tai heikentää prosessia jossa valo muuttuu sähköksi.
– Yksinkertaisimmillaan tutkimuksemme on vähän niin kuin ruoanlaittoa. Laitamme piikiekot uuniin, kokeilemme erilaisia reseptejä ja pyrimme löytämään helposti käytettäviä reseptejä ja kikkoja, joilla saataisiin vähennettyä epäpuhtauksien haitallisia vaikutuksia, Laine kuvailee.

Tule hyvä kiekko

Koska hyvin pienetkin epäpuhtaudet voivat vaikuttaa, laboratoriossa ollaan erittäin tiukkoja puhtaudesta ja käytössä onkin Pohjoismaiden suurin puhdastila. Myös piikiekot pitää aluksi pestä, eli niitä liotetaan hapoissa ja emäksissä. Pesun jälkeen kiekot voidaan laittaa uuniin, johon ajetaan fosforikaasua. Fosforikaasu vetää epäpuhtaudet kiekkojen pinnalle. Sitten kiekkojen ominaisuuksia voidaan mitata, ja tutkia millä reseptillä saadaan paras tulos.

– Jos keksittäisiin tosi hyvä resepti, parhaassa tapauksessa aurinkokennofirmat voisivat käyttää sitä ja saavuttaa sen avulla halvemmalla tehokkaampia aurinkokennoja, jolloin aurinkosähkön hinta laskisi – mistä tietysti hyötyisivät ihan kaikki.

Video: Verna Kovanen ja Ida Kukkapuro (Kuvituskuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto)
Puhdastilassa kuvaamiseen on saatu Aalto Nanofabin lupa.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi 28.2.2015 diplomi-insinööri Hannu Laineelle apurahan aurinkokennojen valmistusprosessia käsittelevään tutkimukseen.
, Jenni Heikkinen.

Muovinen kauneus

Vanha sanonta siitä, että toisen roska on toisen aarre pitää todellakin paikkansa korutaiteilija Wiebke Pandikowin kohdalla. Pandikowin taiteen materiaalina ovat kierrätetyt muovipussit, joista hän muokkaa taidekoruja.

– Olen aina vihannut muovia. Se on hirveää, sitä on kaikkialla ja se tukkii koko luonnon. Nyt rakastan muovia, sehän taipuu mihin vaan, Pandikow sanoo.

W01wiebke_pandikow_Past

Past

Korujen aines on varsin arkinen ja niin on valmistustapakin: ne syntyvät silitysraudan avulla. Lehtien muotoilussa Pandikow käyttää myös kolvia. Kuumalla käsiteltäessä muovi muuttaa hitaasti muotoaan ja siitä tulee arkisten pussien sijaan jotain aivan muuta. Lämpötilasta riippuen se voi alkaa muistuttaa enemmän herkkää kasvia tai kulunutta luuta. Muovin hyvä puoli on sen kestävyys. Ohuet ja kepeätkin osat kestävät, eikä niitä tarvitse juuri varoa.

W13_9999_47
Strands

Inspiraatio meren rannalta

Pandikow keksi alkaa tehdä koruja muovipusseista luettuaan pusseista tehdystä sadetakista. Puolitoista vuotta sitten hän alkoi kokeilla, mitä pusseista voisi saada ja huomasi niiden taipuvan varsin moneen muotoon. Muoviin Pandikow yhdistelee esimerkiksi luuta tai puunpalasia.

Ensimmäinen Pandikowin myymä muovikoru päätyi yhdysvaltalaisen keräilijän kokoelmaan. Osa koruista on puhtaasti taideteoksia, mutta moni varsin käyttökelpoinen kestävyytensä ansiosta.

W03_9999_28 W02_9999_17 W05_9999_30
Perfoliata

Aiheensa Pandikow saa yleensä luonnosta ja osa materiaalistakin löytyy meren rannalla kävellessä.

– Olen kotoisin paikasta jossa on 20 asukasta, siksi luontoaiheet ovat läheisiä, Suomeen yhdeksän vuotta sitten Saksasta muuttanut taiteilija kertoo.

Luonto antaa inspiraatiota ja tavallaan myös materiaali kannustaa luontoaiheisiin: se on ihmisen tekemää ja tuo väistämättä mieleen ihmisen vaikutuksen luontoon.

Pandikowin internetsivu

Facebook-sivu

Kuvat ja video: Harri Tahvanainen

Kuva teoksesta Past: Wiebke Pandikow

Suomen Kulttuurirahasto myönsi vuosijuhlassaan 27.2.2015 Wiebke Pandikowille apurahan taidekorujen ja veistosten tekoon kierrätetyistä muovipusseista. Pandikowin koruja on esillä O-Galleriassa Helsingissä 21.7.-9.8.2015.
, Jenni Heikkinen.

Viuluviikareiden etäopetus vie musiikin iloa Alaskaan asti

International Minifiddlersissä, Kansainvälisissä Viuluviikareissa, Géza Szilvay opettaa viulunsoittoa videoyhteydellä. Caprice Oy:n organisoimassa projektissa on pilottivaiheessa mukana oppilasryhmiä ja opettajia eri puolilta Suomea, sekä Australiasta, Färsaarilta ja Alaskasta. Uusimman videoneuvottelutekniikan avulla kaukaisissakin maailmankolkissa voidaan tarjota korkeatasoista soitto-opetusta. Opetusmetodina on Szilvayn 1970-luvulla kehittämä Colourstrings, joka perustuu kuviin ja väreihin yhdistäen leikin ja harjoittelun.

Video: Ida Kukkapuro ja Verna Kovanen.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi 27.2.2015 Caprice Oy:lle apurahan viulunsoiton etäopetuksen pilottiprojektiin.
, Jenni Heikkinen.

Säätiösetä sanoo näkemiin

Apurahat on nyt myönnetty, vuosijuhla ohi ja seuraavaan hakuun on yli puoli vuotta aikaa. Onko nyt aika levätä? Ei! Säätiösedän on tullut aika palata varsinaisten töiden pariin. Tällä videolla Säätiösetä sanoo näkemiin – toistaiseksi.

, Jenni Heikkinen.