Rauhaa ja inspiraatiota taiteilijaresidenssissä

Kuvataiteilija Tero Annanolli lähti Kulttuurirahaston apurahalla taiteilijaresidenssiin Hôtel Chevilloniin elokuun alussa ja työskentelee siellä tammikuun 2016 loppuun.

Annanolli haki residenssiin, koska uskoi, että siellä olisi helpompi keskittyä työskentelyyn. Hän toivoi myös saavansa uusia vaikutteita. Annanolli sanoo uuden ympäristön näkyvänkin töissä.

– Valo on täällä erilainen ja samoin värit, joten vie aikansa, että tutustuu uuteen väripalettiin.

Maaseudun rauha ja hiljaisuus ovat olleet taiteilijalle mieleen.

– Residenssi on loistava paikka irrottautua arjesta ja asettua aivan uuteen ympäristöön. Myös Hôtel Chevillonin pitkä historia tuo oman charminsa. Lähistön metsät ovat uskomattoman kauniita ja Fontainbleau, jossa residenssi sijaitsee, on kaunis pikku tuppukylä.

chevillon_annanolli

 

Vanhassa linnassa on viehättävyyden lisäksi myös haasteensa.

– Ateljee ei ollut heti toimintakunnossa: katossa oli kosteusvaurioita ja sähköt olivat poissa muutaman viikon, joten illalla ei voinut työskennellä. Myös nettiyhteys toimii välillä huonosti, Annanolli kertoo. Hän kuitenkin käytti ajan hyödykseen pyöräilemällä lähiympäristössä ja keräämällä uusia ideoita.

Päivät residenssissä vaihtelevat, ja Annanolli on käynyt myös Pariisissa tutustumassa kulttuurikohteisiin ja hankkimassa taiteilijatarvikkeita.

– Yleensä aamulla luen sähköpostit ja käyn kaupassa, jonka jälkeen aloitan työskentelyn. Aterian valmistamiseen menee aikaa ja sen teen yleensä siestan aikaan, jolloin kaikki liikkeet ovat kiinni. Sen jälkeen jatkan työskentelyä. Joskus aloitan työskentelyn vasta illalla.

Yllätyksekseen Annanolli on päässyt myös treenaamaan ruotsin kieltä, sillä suurin osa Chevillonin taiteilijoista tulee Ruotsista.

– Toukokuussa työskentelen Roomassa,  Circolo Skandinavossa, joten ruotsin kielestä on hyötyä. Pohjoismainen yhteistyö on aina kiinnostanut minua.

Taiteilijaresidensseihin vuodelle 2016 myönnetyt apurahat julkistettiin 22.10.2015 Suomen Kulttuurirahaston verkkosivuilla.

Kuvat: Tero Annanolli

Suomen Kulttuurirahasto myöntää vuosittain apurahoja työskentelyyn taiteilijaresidensseissä. Viime vuosina apurahoja on myönnetty Schloss Wiepersdorfiin Saksaan ja Hôtel Chevilloniin Ranskaan. Hôtel Chevillon sijaitsee Grez-sur-Loingin kylässä noin 70 km Pariisista etelään ja noin 9 km Fontainebleaun kaupungista. Kylässä on noin 1 300 asukasta. Paikka houkutteli kuvataiteilijoita, kirjailijoita, säveltäjiä ja muusikkoja jo 1800-luvun lopulla. Siellä ovat työskennelleet muun muassa Carl Larsson, August Strindberg, Anders Zorn ja Ville Vallgren.
, Jenni Heikkinen.

Pala elektronisen musiikin historiaa

Erkki Kurenniemen syntetisaattorit 1970-luvulta ovat merkittävä osa suomalaisen elektronisen musiikin historiaa ja ne tunnetaan myös maailmalla. Nyt tutkija ja mediataiteilija Jari Suominen rakentaa kopiota Kurenniemen ensimmäisestä DIMI-syntetisaattorista, DIMI-A:sta. Vaikeaksi projektin tekee se, että soittimesta ei ole löytynyt minkäänlaista dokumentaatiota.

– Kovin esitetty teoria on, että Kurenniemi olisi unohtanut paperit ruotsinlaivan yökerhoon. Mutta kun soittimen avaa, näkee että sisällä on satoja ic-piirejä, joista on asetonilla pyyhitty pois merkinnät, Suominen kertoo. Kurenniemi suunnitteli myyvänsä soitinta, ja pelkäsi jonkun varastavan ideansa. Dokumentit saattavatkin olla kateissa siksi että ne on piilotettu niin hyvin, ettei kukaan löydä niitä.

dimia_suominen

Dokumentaation puute tekee projektista haastavan, mutta se on myös syy, miksi kopion rakentaminen on niin tärkeää: jos vanhat soittimet hajoavat, niitä on mahdoton korjata ilman tarkempaa tietoa laitteesta. Kopiota rakentaessaan Suominen tulee samalla testanneeksi, onko hän tehnyt dokumentaation oikein.

– Tyhmiin asioihin menee paljon aikaa, Suominen kertoo. Esimerkiksi oikeanlaisten osien etsiminen vaatii notkumista eBayssä. DIMI-A:sta löytyy paljon osia, joiden alkuperää on vaikea arvata ja siksi on vaikea tietää, mistä samanlaisia alkaisi edes etsiä.

– Soittimessa on esimerkiksi liitin, jollaisia tavallisesti käytetään lentokoneissa. Soittimessa käytettyjä korttiliittimiä metsästäessäni päädyin ohjuksia asiakkailleen kauppaavien yhtiöiden nettisivustoille.

Uudelleen löydetyt aarteet

Helsingin yliopistolla on melko kattava kokoelma Kurenniemen suunnittelemia soittimia. Kaikki soittimet ovat mittatilaustöitä ja keskenään erilaisia.
Suominen on tutkinut Kurenniemen soittimia vuodesta 2005 lähtien. Hän päätyi kirjoittamaan niistä artikkeliaan huomattuaan, että aiempia tekstejä löytyi varsin vähän, ja nekin harvat perustuivat osittain huhupuheisiin.

dimi

DIMI-A:n tutkiminen tuo tietoa paitsi teknologian ja elektronisen musiikin historiasta, myös 1960-ja -70-lukujen underground-liikehdinnästä. Soitimeen linkittyy läheisesti myös Elektromusiikki Oy. Kulosaaressa sijainnut sähköurkuja ja diskoteekkeja – kuten DJ-laitteistoja 1960-luvulla kutsuttiin – kauppaava yhtiö oli solmukohta, jossa musiikista ja underground kulttuurista kiinnostuneet viihtyivät.

– Vaikka pitää soittimen tutkimuksen keskiössä, siihen tulee sivurönsyjä. Elektromusiikki Oy:n tarina tulee olemaan yksi näistä rönsyistä.

Kun kopio on valmis, se päätyy Suomisen omaan studioon ja osaksi hänen projektejaan. Ajatuksena on myös lainata soitinta muille kiinnostuneille.

– DIMI-A ei ole soinnillisesti mielenkiintoisin Kurenniemen soittimista. Sen sointi on hyvin samankaltainen kuin 1990-luvun kännykkä, johon itse oli näpytellyt inisevän soittoäänen. Se on kuitenkin uniikki soitin ja tärkeä kappale suomalaisen elektronisen musiikin historiaa. Kyllä siitä pitää saada dokumentaatio sille tasolle, ettei tarvitse parin sadan vuoden päästä ihmetellä, mikä tuo oli.

dimia-paperi

Dimi-A:n sointia voi kuunnella Ylen Elävässä arkistossa.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi vuonna 2015 Jari Suomiselle apurahan Erkki Kurenniemen DIMI-A-soittimen tutkimiseen.
, Jenni Heikkinen.

Säätiösetä ja salaiset kansiot

Säätiösetä palaa auttamaan apurahanhakijoita! Säätiösetä Veli-Markus Tapio työskentelee erityisasiantuntijana Suomen Kulttuurirahastossa. Videoblogissaan hän kertoo, Suomen Kulttuurirahaston apurahoista ja niiden hakemisesta.

Tällä kertaa Säätiösetä kertoo apurahahakemusten liitteistä. Apurahahakemuksen liitteitä voivat olla vaikkapa työsuunnitelma, tulo- ja menoarvio, CV, kuvat väriprintteinä tavallisella paperilla tai opintosuoritusote. Liitteet kiertävät apurahahakemusten mukana asiantuntijoilla laukussa, johon mahtuu enintään A4-kokoisia papereita.  Kaikki tarvittavat liitteet voi siis tulostaa, kirjoittaa tai piirtää tavalliselle kopiopaperille.

Tarkemmat ohjeet löydät hakuoppaasta, joten muista lukea se huolellisesti.

Hakuaika päättyy lokakuun viimeisenä arkipäivänä, toimitathan hakemuksesi ajoissa!

, Jenni Heikkinen.

Lainaviulu on kuin oma lapsi

– Nyt vasta tuntuu, että alan tuntea viulun kunnolla, Anna-Liisa Bezrodny kertoo Kulttuurirahaston Amati-viulusta, joka on ollut hänellä lainassa pian kolme vuotta. Amati saa kuitenkin Bezrodnyltä ylistävät kehut.
– Se on loistosoitin, elävä ja hengittävä viulu, joka on opettanut minulle valtavasti.

Bezrodny kehuu viulun antaneen hänelle uutta ymmärrystä musiikista ja opettaneen uudenlaista äänimaailmaa. Kun soitinta vähitellen oppii käsittelemään, sen koko kapasiteetti paljastuu.

Amatia varten Bezrodny on joutunut muun muassa hankkimaan uuden jousen ja asunnossakin on oltava kosteudenpoistajat, jotta soitin pysyisi kunnossa. Hän ei kuitenkaan koe soitintaan vaivalloiseksi.
– Sehän on palkitsevaa ja kunnia saada edes kokeilla tällaista soitinta!

Amati-viulun arvo on rahassa mitattuna huima, mutta Bezrodnylle nimellinen arvo on toissijainen seikka.
– Ei se viulun nimi ole niin tärkeä, vaan se, millainen soitin on käytännössä. Soittimen oma sielu ja sen laadukkuus ovat ainutlaatuisia.

Matkassa mukana

Bezrodny kiertää paljon maailmaa ja matkustamisessa herkän soittimen kanssa on omat haasteensa. Hän sanoo suhtautuvansa soittimeensa hyvin suojelevasti.
– Lentokentillä minusta tulee tiikeri, Bezrodny nauraa.

Matkustaminen ja vaihtelevat kohteet vaikuttavat soittimen sointiin. Esimerkiksi Chilen matkalla Bezrodny huomasi viulun saaneen shokin. Kun soitin reagoi olosuhteiden muutokseen, viulistilta vaaditaan erityistä huolenpitoa.
– Viulu on kuin oma lapsi, joten teen kaikkeni, jotta sillä olisi hyvä olo.

annaliisabezrodny

Soitinpula vaivaa

Suomen Kulttuurirahaston soitinkokoelmassa on 46 jousisoitinta. Niitä myönnetään muusikoiden käyttöön määräajaksi, yleensä viideksi tai kolmeksi vuodeksi. Bezrodnyllä on ollut Amati-viulu lainassa joulukuusta 2012 lähtien.

Anna-Liisa Bezrodny kiittelee Kulttuurirahastoa soitinlainoista, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että soittimista on kova pula. Hinnat ovat karanneet niin huimiksi, ettei muusikoilla ole mitään mahdollisuuksia hankkia itse parhaimpia soittimia. Bezrodny toivookin sijoittajien ymmärtävän, ettei soitinten arvo todennäköisesti laske, joten niitä kannattaa ostaa ja lainata muusikoille.
– Viulu  tarvitsee soittajan, ei sen kuulu olla lasikaapissa tyhjänpanttina.

Amati.Hieronymus_3

Anna-Liisa Bezrodnyn konsertteja:
10.10. Barberin konsertto Newcastlessa
15.10. Barberin konsertto Oulussa
10.-17.11. Sonoro Kamarifestivaali Bucharestissa
14.1.2016 Brahmsin tuplakonsertto Kymi Sinfoniettan, Olari Eltsin ja sellisti Jan-Erik Gustafssonin kanssa
21.2.2016 Tshaikovskin viulukonsertto Royal Philharmonic Orchestran kanssa Hullissa
26.3.2016 Sibelius konsertto Dundeessa

Brahmsin tuplakonsertto – Baltic Sea Youth Philharmonicin kiertue, johtaa Kristjan Järvi, sellisti Jan-Erik Gustafsson
15.4.2016    Klaipeda, Liettua
16.4.2016    Liepaja, Latvia
18.4.2016    Tallinna, Viro
19.4.2016    Helsinki (Musiikkitalo)

Kulttuurirahaston soittimia voi hakea lainaan 1.-23.10.2015. Lisätietoa soittimista ja niiden hakemisesta osoitteessa www.skr.fi/soitinlainat
, Jenni Heikkinen.

Hae apurahaa nyt!

Suomen Kulttuurirahaston keskusrahaston apurahat ovat haettavana 1.-30.10.2015. Taiteen aloilla tuetaan työskentelyä ja erilaisia hankkeita, tieteen apurahat on suunnattu erityisesti väitöskirjatöihin ja niiden jälkeiseen tieteelliseen työskentelyyn. Yhteisöt voivat hakea apurahoja erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Lisätietoa: www.skr.fi/apurahat

Hakemisessa opastaa myös Säätiösetä:

, Jenni Heikkinen.