Millainen ruokailuympäristö saa syömään terveellisesti?

– Ostoskäyttäytymistä on tutkittu iän kaiken, kaupat ja ravintolat haluavat vaikuttaa asiakkaisiinsa esimerkiksi musiikki- ja sisustusvalinnoillaan.  Miksei tietoa voisi valjastaa siihen, että ohjataan tai tuetaan ihmisiä terveellisempiin elämäntapoihin? elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia pohtii.

Hopia yhdessä työryhmänsä kanssa pyrkiikin tutkimaan, miten ympäristö, jossa syödään, saisi ruokailijat valitsemaan terveellisempiä vaihtoehtoja. Mukana on monen alan asiantuntijoita markkinoinnista musiikkiin, sekä ravintoloita, keittiö- ja sisustustarvikkeiden myyjiä, arkkitehtitoimisto ja kauppa.

ihminen ravintola

Haastattelua tehtäessä työryhmä oli juuri aloittamassa hypoteesien testaamisen tutkimusravintolassa. Siellä tutkijat voivat seurata, miten pienet muutokset ympäristössä – esimerkiksi äänimaailmassa ja visuaalisessa ilmeessä – vaikuttavat ruokailijoiden lounaskokemukseen, siihen mitä ruokaa he valitsevat ja miten viihtyvät ravintolassa.

– Tähän saakka hypoteesimme ovat toimineet, mutta kun lähdetään laboratoriosta ulos, tilanne muuttuu. Ravintolaympäristössä vaikuttavat niin monenlaiset asiat, ettei pelkkä lautasliinan väri ratkaise.

Miltä salaatti kuulostaa?

Hopian työryhmä on jo ehtinyt huomata, että kun säveltäjä säveltää salaatilta kuulostavan kappaleen, kuulijat tunnistavat sen sellaiseksi. Mutta saako salaattimusiikki syömään salaattia? Ainakin musiikki, jonka piti kuvata makeaa, sai koehenkilöt tekemään sokerisempia drinkkejä, kuin ”hapanta” musiikkia kuunnellut ryhmä.

Aiempien tutkimusten perusteella on myös selvää, että ruoan ulkonäkö vaikuttaa siihen, miten se maistetaan ja haistetaan. Esimerkiksi punainen maistetaan yleensä makeampana. Laihdutusruoan taas ehkä kannattaisi olla sinistä, sillä sitä ei yleensä haluta syödä.

Anu Hopia uskoo, että työn perusteella olisi saatavissa konkreettisia työkaluja ravintoloiden ja ruokaloiden käyttöön, niin tilojen suunnitteluun kuin ruoan esillepanoonkin. Itse Hopia toivoisi pääsevänsä tekemään tutkimusta myös laitoksiin, esimerkiksi sairaaloihin tai vanhainkoteihin.
– Siellä ruokailu voi olla päivän tärkein tilanne, joten sillä voisi olla iso vaikutus hyvinvointiin.

Tutkimusryhmän tekemä keittokirja viidelle aistille: www.5dcookbook.fi

Jos keittokirja ei avaudu selaimellasi, pääset Turun yliopiston uutiseen aiheesta tästä.

Kuvat: Harri Tahvanainen

Kuvauspaikkana toimi ravintola Pompier.

Turun yliopiston tutkija Anu Hopia ja työryhmä saivat vuonna 2014 Suomen Kulttuurirahaston apurahan ruokailuympäristön vaikutusta terveellisiin ruokavalintoihin käsittelevään tutkimukseen.
, Jenni Heikkinen.

Tehokkaampien aurinkokennojen resepti

Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Hannu Laine kehittää tutkimusryhmässään reseptejä aurinkokennojen piikiekoille.
– Energiantuotanto on yksi ihmiskunnan keskeisimmistä ongelmista ja sen takia olen päätynyt tekemään väitöskirjaani aurinkokennoista, Laine kertoo.
Jokainen aurinkopaneeli koostuu useasta aurinkokennosta, jotka valmistetaan tyypillisimmin piistä. Pii, maankuoren toisiksi yleisin alkuaine, pystyy muuttamaan valon sähköksi.

Tutkimusryhmä, johon Laine kuuluu, tutkii piistä löytyviä epäpuhtausatomeja. Ne voivat estää tai heikentää prosessia jossa valo muuttuu sähköksi.
– Yksinkertaisimmillaan tutkimuksemme on vähän niin kuin ruoanlaittoa. Laitamme piikiekot uuniin, kokeilemme erilaisia reseptejä ja pyrimme löytämään helposti käytettäviä reseptejä ja kikkoja, joilla saataisiin vähennettyä epäpuhtauksien haitallisia vaikutuksia, Laine kuvailee.

Tule hyvä kiekko

Koska hyvin pienetkin epäpuhtaudet voivat vaikuttaa, laboratoriossa ollaan erittäin tiukkoja puhtaudesta ja käytössä onkin Pohjoismaiden suurin puhdastila. Myös piikiekot pitää aluksi pestä, eli niitä liotetaan hapoissa ja emäksissä. Pesun jälkeen kiekot voidaan laittaa uuniin, johon ajetaan fosforikaasua. Fosforikaasu vetää epäpuhtaudet kiekkojen pinnalle. Sitten kiekkojen ominaisuuksia voidaan mitata, ja tutkia millä reseptillä saadaan paras tulos.

– Jos keksittäisiin tosi hyvä resepti, parhaassa tapauksessa aurinkokennofirmat voisivat käyttää sitä ja saavuttaa sen avulla halvemmalla tehokkaampia aurinkokennoja, jolloin aurinkosähkön hinta laskisi – mistä tietysti hyötyisivät ihan kaikki.

Video: Verna Kovanen ja Ida Kukkapuro (Kuvituskuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto)
Puhdastilassa kuvaamiseen on saatu Aalto Nanofabin lupa.

Suomen Kulttuurirahasto myönsi 28.2.2015 diplomi-insinööri Hannu Laineelle apurahan aurinkokennojen valmistusprosessia käsittelevään tutkimukseen.
, Jenni Heikkinen.

Raamatun ja metallimusiikin mukaan

Kristillinen metalli tasapainoilee kahden kulttuurin välillä, ja se näkyy myös kielenkäytössä, kertoo tutkija Henna Jousmäki.
– Karkeasti jaotellen visuaalisuus ja ääni tulevat metalligenrestä, sanat kristinuskosta, Jousmäki sanoo. Hän tutki väitöskirjassaan, kuinka kristilliset metalliyhtyeet rakentavat identiteettiään kielenkäytön ja monisemioottisten keinojen kuten kuvien kautta. Tutkimuksessaan Jousmäki tutustui suomalaisten ja yhdysvaltalaisten yhtyeiden verkkosivuihin ja tutki niiden sanoituksia.

– Fontit, värit, tavat poseerata ja katseen suunta, luettelee Jousmäki metalligenrestä kertovia visuaalisia seikkoja. Yhtyeillä on kuitenkin keinonsa muokata niitä arvopohjaansa sopivaksi.
– Ristit tietysti käännetään oikein päin kun muuten metalliyhtyeillä ne saattavat olla ylösalaisin.

Tekstien kautta kytkeydytään kristinuskoon. Esimerkiksi bändin nimi voi tulla suoraan Raamatusta, mutta kirjasintyypillä ja muulla esitystavalla se muokataan metalligenreen sopivaksi. Sanoitukset voivat rakentua suoraan Raamatun teksteihin, tyypillisesti sanoituksena on teksti Vanhasta testamentista.

Puhuttelevat sanat

Jousmäki huomasi, että laulujen sanoitukset ovat usein luonteeltaan dialogisia. Niiden on tarkoitus puhutella kuulijaa ja viedä heille evankeliumia.
– Niissä voidaan asettaa vastakkain esimerkiksi eksynyt lammas ja auktoriteetin kuten Jumalan tai saarnaajan ääni.
Dialogisuus voi kuulua niin että musiikki tai laulajan ääni muuttuu eri roolien mukaan tai toinen laulaja voi tuoda toisen äänen keskusteluun.

Sanoitukset ovat joskus hyvinkin synkkiä.
– Kuvaillaan esimerkiksi helvettiä kaikin mahdollisin sanoin. Voidaan puhua ruumiiden pilaantumisesta, mätänemisestä. Ei siis ihan niin kaunista kuin ehkä muussa kristillisessä populaarimusiikissa.

Kaksi vaihtoehtoa

Jousmäen mukaan Raamatun asema on kristillisille metallibändeille keskeinen ja sen sanomaan suhtaudutaan kunnioittavasti.

Tutkija havaitsi, että yhtyeet tekevät sanoituksillaan ja tyylivalinnoillaan rajanvetoa ja vastakkainasettelua.
– On ikään kuin kaksi vaihtoehtoa, joista toinen on hyvä, toinen huono. Tällainen kaksijakoinen ajattelu on tuttua sekä Raamatusta että metallimusiikista.

– Ehkä vahva mielipiteen ilmaisu sopii metalliin ja kuuluu genreen. Jos jotain sanotaan, sen takana sitten todella seisotaan, tutkija pohtii.

 

Kuvitus: Harri Tahvanainen

Henna Jousmäen väitöskirja Christian metal online: The discursive construction of identity and culture hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa 21.3. Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto myönsi Jousmäelle tutkimusapurahan vuonna 2013.
, Jenni Heikkinen.

Muovinen kauneus

Vanha sanonta siitä, että toisen roska on toisen aarre pitää todellakin paikkansa korutaiteilija Wiebke Pandikowin kohdalla. Pandikowin taiteen materiaalina ovat kierrätetyt muovipussit, joista hän muokkaa taidekoruja.

– Olen aina vihannut muovia. Se on hirveää, sitä on kaikkialla ja se tukkii koko luonnon. Nyt rakastan muovia, sehän taipuu mihin vaan, Pandikow sanoo.

W01wiebke_pandikow_Past

Past

Korujen aines on varsin arkinen ja niin on valmistustapakin: ne syntyvät silitysraudan avulla. Lehtien muotoilussa Pandikow käyttää myös kolvia. Kuumalla käsiteltäessä muovi muuttaa hitaasti muotoaan ja siitä tulee arkisten pussien sijaan jotain aivan muuta. Lämpötilasta riippuen se voi alkaa muistuttaa enemmän herkkää kasvia tai kulunutta luuta. Muovin hyvä puoli on sen kestävyys. Ohuet ja kepeätkin osat kestävät, eikä niitä tarvitse juuri varoa.

W13_9999_47
Strands

Inspiraatio meren rannalta

Pandikow keksi alkaa tehdä koruja muovipusseista luettuaan pusseista tehdystä sadetakista. Puolitoista vuotta sitten hän alkoi kokeilla, mitä pusseista voisi saada ja huomasi niiden taipuvan varsin moneen muotoon. Muoviin Pandikow yhdistelee esimerkiksi luuta tai puunpalasia.

Ensimmäinen Pandikowin myymä muovikoru päätyi yhdysvaltalaisen keräilijän kokoelmaan. Osa koruista on puhtaasti taideteoksia, mutta moni varsin käyttökelpoinen kestävyytensä ansiosta.

W03_9999_28 W02_9999_17 W05_9999_30
Perfoliata

Aiheensa Pandikow saa yleensä luonnosta ja osa materiaalistakin löytyy meren rannalla kävellessä.

– Olen kotoisin paikasta jossa on 20 asukasta, siksi luontoaiheet ovat läheisiä, Suomeen yhdeksän vuotta sitten Saksasta muuttanut taiteilija kertoo.

Luonto antaa inspiraatiota ja tavallaan myös materiaali kannustaa luontoaiheisiin: se on ihmisen tekemää ja tuo väistämättä mieleen ihmisen vaikutuksen luontoon.

Pandikowin internetsivu

Facebook-sivu

Kuvat ja video: Harri Tahvanainen

Kuva teoksesta Past: Wiebke Pandikow

Suomen Kulttuurirahasto myönsi vuosijuhlassaan 27.2.2015 Wiebke Pandikowille apurahan taidekorujen ja veistosten tekoon kierrätetyistä muovipusseista. Pandikowin koruja on esillä O-Galleriassa Helsingissä 21.7.-9.8.2015.
, Jenni Heikkinen.